Miksi työnantaja ei saa haastattelussa kysyä työnhakijan asevelvollisuudesta, poliittisista ajatuksistaan tai muista vastaavista asioista? Miksi työnantaja ei saa kysyä seksuaalisesta suuntautumisesta? Mielestäni näistä asioista tulisi saada kysyä, ja em. voisivat hyvinkin olla valideja tekijöitä mitä tulee työntekijän palkkaukseen.
Mielestäni yksityisellä sektorilla työnantajilla ja yrityksillä tulisi olla täysin vapaat oikeudet päättää, palkkaavatko nämä sini- vai ruskeasilmäisiä henkilöitä. Miksi ei saisi olla oikeutta? Miksi minä en saa päättää näistä asioista?
En itse ole yrittäjä enkä työnantaja, vaikka sellainen tulevaisuudessa haluaisinkin olla. Olen myös ollut palkkatyössä, useaankin otteeseen. Välillä minua vieroksuttaa lukea ja kuulla siitä, kuinka joku nostaa metelin kun ei tullut palkatuksi sukupuolensa takia. Toisinaan syynä on voinut olla vaikkapa ulkomaalaistaustaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen. Haluaisitko sinä päästä homoseksuaalina työpaikkaan, jossa työnantajanasi tai esimiehenä olisi erittäin konservatiivinen, mahdollisesti uskovainen homokriitikko? Haluaisitko sinä päästä työpaikkaan, jossa sinua ulkomaalaisena kohdeltaisiin ja katsottaisiin alaspäin vain ulkomaalaistaustaisuutesi vuoksi? Haluaisitko sinä päästä työpaikkaasi, vain sen takia, että laki oli puolellasi esimerkiksi naiskiintiön tai syrjimislakien vuoksi? Itse en todellakaan haluaisi! Haluan tulla valituksi työhön, koska olen paras ja kykenevin hakijakandidaatti!
Oletetaan, että ulkomaalaistaustainen, tummaihoinen ja politiikkaan vahvasti osallistuva työnhakija olisi objektiivisesti katsottuna pätevin henkilö työhön X. Oletetaan, että rekrytoinnista päättävä ihminen päättää valita epäpätevämmän henkilön työhön, johtuen edellä mainituista pätevän työntekijän muista taustoista ja tekijöistä. Missä vaiheessa syntyy ongelma? Mielestäni ongelma on nimenomaan yrittäjän päässä, ja tällöin hän itse kantaa seuraukset menetetystä potentiaalisesta työntekijästä.
Kuka voittaisi tilanteessa, jossa syrjitty (pätevä) valittaisi asiasta oikeusteitse, ja raivaisi tiensä lopulta yrityksen palkkalistoille? Hyötyisikö työyhteisö siitä, että mahdollisesti riitaisan asianselvittelyn jälkeen työympäristö on myrkytetty jo ennen kuin uusi työntekijä on jalallakaan astunut taloon? Hyötyisikö tämä pätevä työntekijä siitä, että tämä vastoin työnantajan tahtoaan pääsee työpaikalle? Odottaako työntekijä lämmintä vastaanottoa vai entistä tylympää "syrintää"?Jos itse olisin homoseksuaali, en todellakaan haluaisi työskennellä työyhteisössä, joka olisi mahdollisesti jo lähtökohtaisesti konservatiivinen ja homovastainen.
En voi ymmärtää, miksi valtion tulee puuttua limaisilla lonkeroillaan asioihin, jotka eivät sille kuulu. Työnantajalla ja yrityksellä tulisi mielestäni olla siis aivan täysi vapaus tehdä joko parhaita valintoja, tai sitten ei niin hyviä valintoja. Valtion tulee puuttua asioihin vasta siinä vaiheessa, kun sopimuksia rikotaan.
Sopimusvapaus kunniaan!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jaa mielipiteesi ja ajatuksesi jättämällä kommentti.